Kauhukatras

Soleil tulee vahingossa vapauttaneeksi muinaisen pahan olennon kirotulta hautausmaalta. Seurauksena Marie Laveaun aave antaa hänelle ja hänen sekalaiselle seurueelleen looa-henkien voimia.

Uusista voimistaan häkeltyneet nuoret pyytävät neuvoa Patin tädiltä Almalta, voodoo-papittarelta, jonka avulla he saavat yhteyden henkiin. Mutta heidän vapauttamansa muinainen olento lähestyy Missyä ja usuttaa tämän hyökkäämään Soleil'n kimppuun.

Soleil ja Stanley oppivat toisistaan uutta yrittäessään pelastaa Stanleyn pikkusiskon Cecen rugaruuksi muuttuneelta Missyltä. Kun Pat ja Ehkä etsivät uhrilahjoja Ogounille, alkavat salaperäiset äänet anella heiltä apua – äänet, jotka vain Pat kuulee.

Kun koulukummitus alkaa kummitella katraalle, Soleil'n on keksittävä, kuinka vastahkoinen Ehkä saadaan kohtaamaan pelkonsa ja palaamaan varjokuntaan. Belial ja pormestari Furst pyrkivät saamaan käsiinsä täydellisen koston välikappaleen varastamalla sen vampyyrien hoteista.

Kun Ehkä saa kuulla Bunradyn pariskunnan olevan vampyyreja, hän pelkää veljensä Paulien olevan vaarassa. Soleil huomaa, että eripuraisen katraan on tehtävä yhteistyötä voittaakseen suuren uhan: hornasta kutsutut demonit.

Luokkaretkellä katras saa kuulla, että Patin isä sai surmansa alligaattorihyökkäyksessä. Pat epäilee kertomusta, ja kun salaperäinen ääni tarjoutuu kertomaan totuuden, Pat innostuu. Soleil arvelee kyseessä olevan Belialin juoni, ja hänen on opittava luottamaan Patiin ohi omien vaistojensa.